Kuulutko sinä siihen epäilemättä hyvin suurilukuiseen joukkoon, jonka mielestä kotimaisten iskelmälevyjen kannet edustavat musiikin kuvituksen suurimpia taiteellisia saavutuksia? Hyvä, en minäkään. Jos sen sijaan pidät avarista maisemista, omituisista objekteista ja enemmän tai vähemmän ilmeisistä merkityksistä, tämä kirja on juuri sinulle tehty.
60- ja 70-luvuilla Storm Thorgerson teki itselleen nimeä osana Hipgnosis-graafikkoryhmittymää, jonka töistä tunnetumpia ovat monet monituiset Pink Floydille suunnitellut kannet, kuten Atom Heart Motherin lehmä, Dark Side of the Moonin prisma ja Animalsin voimalaitoksen yllä lentävä sika. Taken by Storm sisältää nämä klassikot, sekä pari sataa muuta luomusta Anthraxista XTC:hen, Hipgnosista ja "soolotuotantoa". Kirjan alussa Thorgerson pohtii teosten järjestämistä kirjan sivuille ja kertoo lopulta päätyneensä kronologisen tai teemallisen lähestymistavan sijaan täysin sattumanvaraiseen, esimerksi sen takia, etteivät tietynlaiset maneerit tulisi liian pahasti läpi. Fiksu päätös, sillä vaikkapa "outo objekti ulkoilmassa" tai "pallo" -teemoista olisi tullut hieman turhan laajoja ja yksitoikkoisia peräkkäin katseltuna. Hienoja kuvia yksitellen, toki.Tarjolla ei tietenkään ole pelkkiä kuvia, vaan tekijä itse selostaa niistä jokaisen luomista ja merkitystä, silloin tällöin vähän liikaakin rautalangasta vääntäen. Toisinaan kertomukset ovat miltei ratkiriemukkaita, kuten vaikkapa sen levy-yhtiöpampun reaktio edellä mainitun Atom Heart Motherin kannessa niityllä pönöttävään Lulubelle III:een. Erityisen yllättävää oli se, että valtaosa kaikkein uskomattomimmistakin teoksista on oikeasti valokuvattu, oikeassa koossaan - kuvien eteen nähty vaiva on ollut aivan älytöntä. Aina ei maestrokaan tietenkään onnistu, mistä esimerkkinä Black Sabbathin "robots screwing on an escalator", eli Technical Ecstacy. Se sattumalta on yksi harvoja kuvia, joka piti teknisten rajoitusten takia maalata. Toisaalta taas totutusta lähestymistavasta poikkeava XTC:n Go 2 ampaisi heti yhdeksi kaikkien aikojen suosikkikansistani. Nerokasta.
Joskus nerokasta, joskus ei, mutta ainakin koko ajan omaleimaista. Tämä "bloody minded and stubborn grumpy sod" (kauniita sanoja esipuheen kirjoittaneen Muse-yhtyeen Matt Bellamyn kynästä) on viimeisen puolen vuosisadan tunnetuin levynkansitaiteilija, eikä syyttä. Lainatkaa ja ihastelkaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti